Elämäntapana musiikki

Kuka on se, joka haaveili pienenä videopelien testaamisesta, moshasi pitkä tukka hulmuten hevikonsertin sellosolistina ja keräsi ihailevia katseita tv-haastattelussa?

Hän on Teemu Mastovaara, yhteislyseon kasvatti ja lupaava sellisti. Vuonna 2009 ylioppilaaksi kirjoittanut nuori muusikko lähti opiskelemaan Turun Taideakatemiaan musiikkipedagogiksi tulevaisuuden tähtäimessään soitonopettajan työ. Mastovaara valmistuu akatemiasta syksyllä 2014, ja nyt tie on auki tulevaisuuteen.

Miten päädyit harrastamaan sellonsoittoa?

Kun olin kymmenen vanha, äitini keksi, että voisin hakea musiikkiopistoon. Pääsykokeissa tuli ilmi, että minulle voisi sopia sello. Pääsin musiikkiopistoon ja tällä tiellä ollaan edelleen.

Mikä sellonsoitossa on parasta? Entä mitä kaikkea musiikki yleisesti merkitsee sinulle?

Sellolle on sävelletty valtavan hienoa musiikkia. Soitin on elementissään niin sonaateissa ja konsertoissa kuin hevimetallissa ja popissa. Soittaessa oppii tuntemaan omaa kehoaan. Parhaimmillaan soitto on mielenkiintoinen tutkimusmatka säveltäjän pään ja tuntemusten sisään, jolloin oppii ehkä itsestäänkin jotakin.

Osaatko kertoa, miksi soittoharrastus muuttui ammattiin tähtääväksi?

Koin ja koen, että minulla on taito koskettaa ihmisiä ja tulkita musiikkikappaleiden takana olevia tarinoita ymmärrettävästi. Aloin huomata, että elämäni pyöri enemmän ja enemmän musiikin ympärillä. Minusta tuntui, että tarvitsin sen kokonaisvaltaisuutta. Kannustavat opettajat auttoivat riittävän itsetunnon luomisessa, jotta uskaltauduin pääsykokeisiin.

Millaista sinusta on opiskella Turun Taideakatemiassa? Miltä tuntuu olla musiikin parissa päivittäin?

Koulun opetus on hyvää, ellei loistavaa. Ilmapiiri opiskelijoiden kesken on kannustava ja toverillinen. Koulu kärsii kuitenkin alasajon uhasta. Koko opiskeluaikani on vähitellen toimintaa supistettu, mikä on sääli, sillä Turun Taideakatemia on yksi Suomen monialaisimpia taidekouluja. Pääasiassa kuitenkin on ollut todella antoisaa aikaa, ja olen päässyt esiintymään muun muassa Japaniin, Liettuaan, Sloveniaan ja Belgiaan.

Intohimoinen harrastaminen ja liian monen projektin samanaikainen tekeminen jatkuvasti kostautuvat jossakin vaiheessa, ja minullakin on ollut välillä rankkaa oman jaksamisen kanssa. Olisi tärkeää muistaa myös levätä, vaikka olisi kuinka palava halu tehdä jotakin. Lisäksi alalla vallitseva kilpailu ja ainainen vertailu on jotakin, mikä on täytynyt oppia hyväksymään.

Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on soiton suhteen? Mistä unelmoit?

Haen sellonsoiton maisteriohjelmaan Sibelius Akatemiaan sekä Ruotsiin ja ehkä Norjaan keväällä. Mahdollisen opettajan viran ohella toivon soittavani erityyppisissä kokoonpanoissa kaikenlaista musiikkia. Olisi myös kiinnostavaa olla mukana erilaisissa poikkitaiteellisissa projekteissa ja tehdä esimerkiksi elokuva- ja pelimusiikkia ja esityksiä tanssijoiden kanssa.

Onko sinulla lempisäveltäjiä tai -kappaleita? Jos on, kuka tai mitä? Miksi?

Jean Sibeliuksen kansallisromanttisuus vetoaa minuun todella syvälle. Prokofjev ja Sostakovits venäläisistä ovat myös koskettaneet. Viime aikoina olen myös kiinnostunut vähän valoisammasta musiikista kuten Mozart, Schubert ja Beethoven. Tämän lisäksi tulee kuunneltua monia hevibändejä, esimerkiksi Therion, Opeth ja Devin Townsend Project. Kaikenlaista muutakin siinä sivussa. Pidän uuden musiikin etsimisestä.

Osallistuit arvostettuun Turun valtakunnalliseen sellokilpailuun. Kerro jotain kokemuksestasi?

Kokemus oli loppujen lopuksi innostava. Tietenkin harmitti kovasti, kun en päässyt alkueriä pidemmälle, mutta tuomaristolta saadun palautteen ja toisten esitysten kuuntelun jälkeen tuntui, että sain voimia jatkoa varten. Harjoitusprosessi oli hyvin kehittävää, sillä ohjelmisto oli laaja, ja siitä täytyi repiä kaikki irti.

Onko sinulla jotakin vinkkejä musiikkia harrastaville nuorille?

Jos tietää, mitä haluaa, kannattaa sitten pyrkiä päämäärää kohden rohkeasti. Positiivinen elämänkatsomus ja pienistä iloista nauttiminen on myös terveellistä. Virheitä tekevät kaikki, eikä niitä tarvitse pelätä. Luota omaan intuitioosi. Teet miten tahansa, niin välillä onnistut ja välillä epäonnistut, ja se on ihan ok. Mieluummin tekee sen omana itsenään, kuin muiden kaikkia neuvoja kuunnellen.

Kannattaa pitää korvat ja silmät auki joka tilanteessa oppimisen varalta, mutta liian fanaattisesti ei tarvitse lähteä joka juttuun mukaan. Musiikissa on niin paljon erilaisia mielipiteitä, joita monet esittävät faktoina, että omaa juttua vaan kehiin!

Opettajan näkökulma

– Teemu oli lahjakas oppilas, joka oppi nopeasti, kertoo Mastovaaran entinen sellonsoiton opettaja Timo Oikkonen Lounais-Hämeen musiikkiopistosta. Oikkonen kertoo, että Mastovaara suoritti kahdeksassa vuodessa kaikki kurssitutkinnot, mikä on harvinaista. Oikkonen kertoo olevansa tyytyväinen entisen oppilaansa päätöksestä lähteä alalle ja pyrkineensä auttamaan häntä parhaansa mukaan. Mastovaara hakeutuikin opiskelemaan Turkuun opettajansa vinkistä.