Uusi elämä - vaihto-oppilasvuosi kulttuurishokkina

- Etta Melander -

13 tunnin lentämisen ja melkein 24 tunnin matkustamisen jälkeen Emily Hernandez, 18, astuu Neuquénin lentokentälle Argentiinassa. Lentokenttä on odotettua pienempi, ja ulkona kuuma Etelä-Amerikan ilma löyhähtää hänen kasvoilleen. Samanlaisiin yllätyksiin Emily saa tottua seuraavien viikkojen aikana.

Heti ulkona Emily huomaa ensimmäisen, huomattavan eron Argentiinan ja Suomen välillä: Argentiina on hyvin köyhän ja kuivan näköinen verrattuna Suomeen, mutta Emily kuvailee Argentiinaa upeaksi paikaksi siitä huolimatta. Metsiä ei löydy ollenkaan, vain joitakin yksittäisiä puita ja kitukasvuisia pensaita. Ja vaikkei luontoa siellä olekaan siinä määrin kuin Suomessa, sitäkään vähää ei kunnioiteta.

Uuteen kotiin ja myöhemmin kouluun päästyään Emily huomaa lisää eroja, joihin ei ole niin helppo tottua: kenkiä ei riisuta sisällä pois, ja jokaista huoneessa olevaa tulee suudella poskelle, kun tulee tai lähtee. Aina. Koulussa ei viitata, vaan vastaukset sanotaan – tai pikemminkin huudetaan – opettajalle. Koulussa on myös käytössä koulupuku. Näihin asioihin tottuminen on ollut vaikeaa ja esimerkiksi lattioiden likaaminen on koko ajan ajatuksissa. Emily kertookin, että kun hän otti kengät pois, hänen isäntäperheensä isä antoi hänelle heti toiset kengät, joita pitää sisällä.

Kulttuuri on monella tapaa erilainen, ja Emily pitääkin listaa maiden eroista. Lista on kasvanut nopeasti, ja sen kärkeen pääsee huomattavasti aktiivisempi elämäntyyli: syntymäpäiväjuhlat saattavat kestää viikonloppuisin kuuteen asti aamulla, ja juhliin kutsutaan paljon ihmisiä. Argentiinassa ajankäyttökin on erilaista: ei olla niin sidottuja kelloon kuin Suomessa ja ihmiset viettävät aikaa keskenään enemmän kuin suomalaiset.

Löytyy Suomesta ja Argentiinasta samankaltaisuuksiakin, kuten se, että perhe ja ystävät ovat tärkeitä.

Päivät täysin uudessa maassa kuluvat, Emily alkaa pelata jalkapalloa ja saada vähitellen ystäviä myös uuden perheensä ulkopuolelta. Jalkapallosta Emily kertoo, että Argentiinassa jalkapallon pelaaminen on enemmänkin kuin elämäntapa, eikä sitä oteta niin tosissaan kuin Suomessa.

Vaihtovuoden alkaminen oli jännittävää, mutta Emily toteaa, että haluaa ottaa kaiken irti elämästään Argentiinassa. ”Halusin haastaa itseäni ja osoittaa, että selviän kyllä mistä vaan, vaikka vuodesta ulkomailla”, hän toteaa.

Vaihtoon lähteminen oli iso päätös, mutta sille löytyy myös monia syitä. Emily halusi kokea jotakin sellaista, mitä ei voi kokea Suomessa, ja espanjan kielen oppiminen kiehtoo Emilyä, sillä hänen isänsä ja sukulaisensa ovat kotoisin Kolumbiasta. Emily korostaa myös sitä, että vieraan kielen hallitseminen on aina iso plussa.

Pingviini!

Forssan yhteislyseon vuosijulkaisu2014-20158.5.2015