Heittäydy ja ymmärrä enemmän

Olen aina ajatellut olevani avarakatseinen, ymmärtäväinen ja hyvä sopeutumaan erilaisiin oloihin. Olen kuvitellut pystyväni asettamaan itseni jokaisen ihmisen asemaan ja näkemään asioista enemmän kuin oman näkökulman. Vaihtovuosi Venäjällä osoitti kuitenkin luuloni vääriksi. Tajusin, kuinka vaikeaa on sopeutua vieraaseen kulttuuriin. Vuosi ulkomailla on ollut tähän mennessä elämäni vaikein ja tuskallisin, mutta opettavaisin ajanjakso. Varsinkaan Venäjälle ei ole helppoa lähteä suomalaisena täysin avoimin mielin, sillä jokaisella meistä on varmasti ennakkoluuloja rajanaapuria kohtaan.

Saavuttuani Venäjälle huomasin, etten ole ainoa, jolla on ennakkoluuloja. Minua ihmeteltiin ja kummasteltiin. Olin eksoottinen ulkomaalainen, jolle huudeltiin kaduilla. Paikallisten oli vaikea ymmärtää käytöstäni, sitä tosiasiaa, ettei kaikkialla olla ja tehdä niin kuin Venäjällä. Esimerkiksi host-vanhempani suhtautuivat paheksuvasti siihen, etten nuorena aikuisena tiennyt, paljonko vanhempani tienaavat. Venäläisille ei ole ongelma puhua rahasta, mutta he eivät ymmärtäneet siinä asiassa suomalaista kulttuuria, ettei Suomessa puhuta yhtä avoimesti ihmisten tuloista. Yritin ajatella, että maassa maan tavalla, mutta silti se, ettei suomalaista kulttuuria tahdottu ymmärtää, loukkasi. Tuli paljon yhteentörmäyksiä venäläisten kanssa, mikä tietysti luonnollisesti kuuluikin sopeutumisprosessiin.

Välillä ihmiset saattoivat olla jopa rasistisia, mikä oli henkisesti todella rankkaa. Suurimmat ongelmat tulivat kielen kanssa. En osannut venäjää, eivätkä venäläiset osanneet englantia. Koulun englannintunneilla meno oli kolme kertaa pahempaa kuin meidän pakkoruotsin tunneilla. Televisiossa vieraskieliset ohjelmat dupattiin. Alkoi tuntua, että kaikki tämä johtui vain siitä, ettei muille kulttuureille haluta antaa tilaa. Koska Venäjä on maailman suurin maa, ja venäläiset todella isänmaallisia, muita kieliä ei ajatella tarpeellisiksi. Välillä minulle tiuskittiin kaupoissa ja jäin vaille palvelua, koska paikallisilla ei ollut aikaa kuunnella tankerovenäjääni, eivätkä he osanneet puolestaan englantia. Tämä oli mielestäni pöyristyttävää, koska aloin verrata Venäjää Suomeen. Onhan meilläkin muukalaispelkoisia, mutta täällä muutkin ihmiset kuin englanninopettajat osaavat englantia ja kieliä arvostetaan. Venäjällä minut leimattiin ylimieliseksi snobiksi kielitaitoni takia. Sisältäni kuoriutui ajan saatossa pieni rasisti, mitä häpesin. Koin syyllisyyttä, etten voinut olla esimerkillinen ulkomaalainen, joka viettää päivänsä soittaen iloisesti balalaikaa ja rupatellen huolettomasti paikallisten kanssa. Huomasin, että monet muutkin vaihto-oppilaat alkoivat vihata venäläisiä ja Venäjää sen huonon kohtelun takia, jota he saivat osakseen. Se oli todella pelottavaa. Kysehän oli ainoastaan ihmisten tietämättömyydestä ja kielitaidon puutteesta puolin ja toisin.

Itse vietin vaihtovuoteni Länsi-Siperian pienessä öljykylässä, joka ei missään tapauksessa anna koko kuvaa Venäjästä. Venäjä koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, ja sen pinta-ala on noin 17 miljoonaa neliökilometriä. Venäjällä on monia alkuperäiskansoja, kuten hantit ja tshuvassit omine kielineen. Väestöstä 78 prosenttia on venäläisiä, mikä tekee Venäjästä oikeastaan aika monikulttuurisen maan. Venäjä on uskomaton kokonaisuus käsittää. Uskon kuitenkin, että sain jollakin tapaa realistisen kuvan Venäjästä. Kymmenen kuukauden aikana opin kieltä ja maan traditioita, matkustelin aina Etelä-Venäjälle saakka ja vietin tärkeitä juhlia, kuten Venäjän ehkä suurinta juhlaa uuttavuotta. Opin ymmärtämään pikkuhiljaa tärkeitä asioita, vaikka se oli äärimmäisen vaikeaa ja turhauttavaa.

Aloin siis tottua maan elämänmenoon, mutta silti suomalainen ja länsimaalainen avarakatseisuus törmäsi venäläisten vanhanaikaisiin asenteisiin ja ahdasmielisyyteen. Venäjä on uskonnollisempi maa kuin Suomi. Siellä miehen ja naisen roolit ovat vahvempia: nainen on mahdollisimman naisellinen yksilö, joka tekee ruuan ja hoitaa lapset, ja mies tuo leivän pöytään. Oli myös hyvin vaikeaa ymmärtää lakeja, jotka ovat homoseksuaalisuutta vastaan. Tämä kaikki oli mielestäni kummallista ja ahdistavaa ajatellessani miehen ja naisen tasa-arvoa Suomessa ja sitä, että Pekka Haavisto ylsi melkein Suomen tasavallan presidentiksi.

Vaihtovuoteni jälkeen ajattelin, etten oppinut mitään Venäjällä, kunnes huomasin sanovani useasti ”Miks me ei tehä niinku Venäjällä?” tai ”Venäjällä tää ja tää asia tehää paremmin”. Koin kerran pysähdyttävän hetken, kun suomalaiset ystäväni valittivat erään venäläisen olevan ylimielinen, koska hän oli kertonut heti yksityiskohtaisesti tyyriin järjestelmäkameransa osien hinnat. Silloin tajusin ymmärtäväni! Heidän tapaamansa venäläinen ei ollut ylimielinen, vaan ainoastaan perinteinen venäläinen, joka on tottunut puhumaan rahasta vapaammin. Selitin kyseisen kulttuurieron Suomen ja Venäjän välillä, ja ystävänikin ymmärsivät.

Kun tutustuu vieraaseen maahan, joko menemällä kyseiseen maahan tai tapaamalla ulkomaalaisia, ei kannata antaa kyseisen maan taloudellisen tai poliittisen tilanteen pilata koko kuvaa. Venäjän poliittinen tilanne, Ukrainan kriisi, presidentti Putin ja homovastaiset lait pilaavat käsitystä Venäjästä. Ne eivät kuvasta koko kansan mielipiteitä. Venäjä on paljon muutakin. On ihmisiä, jotka ovat valistuneita, ymmärtäväisiä ja kansainvälisiä. Venäjällä on todella rikas kulttuuri. Rakastan venäläistä ruokaa, kuten blinejä, pelmeneitä ja borssia. Venäläinen kirjallisuus on maailmankuulua: Tolstoi, Dostojevski, Pushkin. Venäläiset ovat todella vieraanvaraisia, vieraanvaraisempia kuin me suomalaiset. Kieli, uskonto, ruoka, kirjallisuus, tavat ja tottumukset ja jopa kansan geenit rakentavat maan kulttuurin, ei poliitikot tai lait. En tavannut vaihdossa ollessani yhtäkään Putinin kannattajaa, vaikka hänen kuvansa roikkuikin jokaisen luokkahuoneen seinällä koulussa.

Vaikka te haluaisittekin asua koko elämänne Suomessa, Forssassa tai vaikka siellä Länsi-Siperiassa, on silti tärkeää opiskella eri kulttuureja ja kieliä. Maailma pienenee koko ajan. Hyvä muistutus tästä itselleni oli, kun sain tietää, että eräs poika tuli samaisesta Siperian pikkukylästä, jossa vietin vaihtoni, Riihimäelle opiskelemaan konetekniikkaa. Me törmäämme joka päivä ihmisiin, joilla on erilainen kulttuuritausta kuin meillä. Sen takia ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen on tärkeää, jotta vältyttäisiin turhilta konflikteilta, jotka ovat syntyneet useimmiten ainoastaan siitä, että ihmiset eivät ymmärrä tai halua ymmärtää toistensa käyttäytymisen syitä.

Kaikkea maailmassa ei voi ymmärtää, eikä siitä pidä ottaa stressiä. Itsestäni tuntuu välillä turhauttavalta, etten voi ymmärtää ja antaa selitystä kaikkeen, mitä Venäjällä tapahtuu ja mitä venäläiset tekevät. Mutta enhän pysty tekemään niin Suomenkaan kohdalla. Suomi on kuitenkin isänmaani, ja sitä on helpompi sietää ja ymmärtää. Venäläinen runoilija Fjodor Tjuttshev on kirjoittanut: ”Järjellä ei Venäjää voi ymmärtää, tavallisin mitoin sitä ei voi mitata, Venäjä on oma itsensä, Venäjään voi vain uskoa.” Mielestäni näitä sanoja voi soveltaa kaikkiin kulttuureihin. Ymmärtäminen vaatii välillä heittäytymistä, eikä aina järjellä ajattelemista.