Kestävyyttä ja kehonhallintaa

Jouk­ku­e­voi­mis­te­lu on aina ol­lut iso osa elä­mää­ni. Oman kym­me­nen vuot­ta kes­tä­neen voi­mis­te­lu-ura­ni pää­tyt­tyä siir­ryin pel­käs­tään val­men­ta­maan.

Jouk­ku­e­voi­mis­te­lu on vaa­ti­va laji sekä ur­hei­li­joil­le että val­men­ta­jal­le. Har­joi­tuk­set ovat pit­kiä ja har­joit­te­lu yl­lät­tä­vän ras­kas­ta. Yleen­sä aja­tel­laan voi­mis­te­li­joi­den vain ve­nyt­te­le­vän, mut­ta har­joit­te­luun kuu­luu moni­puo­li­ses­ti voi­ma­no­peut­ta, kes­tä­vyyt­tä, ke­hon­hal­lin­taa ja laji­tek­niik­kaa. Val­men­ta­jan tär­keä teh­tä­vä on suun­ni­tel­la jouk­ku­eel­le oman­ta­soi­sia har­joi­tuk­sia, jot­ta ty­töt py­sy­vät ter­vei­nä. Kui­ten­kin har­joit­te­lun täy­tyy olla ke­hit­tä­vää, ta­voit­teet huo­mi­on ot­ta­en.

Myös psyyk­ki­nen val­men­nus on tär­ke­ää, sil­lä eten­kin kisa­kau­del­la tree­ni­mää­rät kas­va­vat ja kisa­päi­vät ovat hy­vin pit­kiä. Kisa­oh­jel­maa har­joi­tel­laan mon­ta kuu­kaut­ta ja sa­mal­la oh­jel­mal­la ki­sa­taan vain muu­ta­mat ki­sat, jol­loin ty­töt on saa­ta­va näyt­tä­mään pa­ras­taan. Ku­ten muis­sa­kin la­jeis­sa, kan­nus­tus sekä po­si­tii­vi­nen ja ra­ken­ta­va pa­lau­te ovat tär­ke­ää.

Val­men­ta­mi­ses­sa on hyvä muis­taa, että jo­kai­nen tyt­tö on oma per­soo­nan­sa ja että kaik­kia pi­tää koh­del­la sen mu­kai­ses­ti. Val­men­nuk­ses­sa ta­voit­tee­na on mah­dol­li­sim­man puh­das suo­ri­tus­tek­niik­ka sekä jouk­ku­een yh­den­ai­kai­suus eli sa­man­ai­kai­nen te­ke­mi­nen. Hy­väl­lä jouk­ku­eel­la nämä koh­dat täyt­ty­vät, ja sii­hen tar­vi­taan sekä val­men­ta­jan että voi­mis­te­li­joi­den mo­ti­vaa­tio ja omis­tau­tu­nei­suus la­jil­le.

Val­men­nan täl­lä het­kel­lä kol­mea Fors­san Nais­voi­mis­te­li­joi­den jouk­ku­et­ta. Ki­mal­lus­ta olen val­men­ta­nut vas­tuu­val­men­ta­ja­na mel­kein kak­si vuot­ta. Ty­töt ovat 11–13-vuotiaita. Ko­re­o­gra­fi­at ovat myös val­men­nus­tii­min käsi­alaa. Val­men­nan myös Lumi­täh­det-jouk­ku­et­ta, joka siir­tyi­vät tänä ke­vää­nä kil­pai­le­maan 14–16-vuotiaitten kil­pa­sar­jaan. Ke­vät on­kin läh­te­nyt hie­nos­ti käyn­tiin, sil­lä ty­töt ovat si­joit­tu­neet ki­sois­sa ai­van kär­jen tun­tu­maan. Nuo­rim­pa­na jouk­ku­ee­na val­men­nan n. 6–7-vuotiaista koos­tu­vaa Hile-jouk­ku­et­ta, joka kil­pai­lee ase­ma­ta­pah­tu­mis­sa, jos­sa tuo­ma­rit an­ta­vat jouk­ku­eil­le kir­jal­li­sen pa­laut­teen il­man pis­tei­tä ja kaik­ki saa­vat mi­ta­lit. Hile tree­naa ta­voit­teel­li­ses­ti koh­ti oi­kei­ta kil­pai­lu­ja. Olen myös kou­lut­tau­tu­nut tuo­ma­rik­si ja tuomaroinkin val­men­ta­mi­sen ohes­sa aina muu­ta­mat ki­sat kau­den ai­ka­na.