Klassinen musiikki - Suomen pelastaja

Per­jan­tai 25.4.2014 oli his­to­ri­al­li­nen päi­vä suo­ma­lai­sil­le: kaik­kien ai­ko­jen suu­rim­man suo­ma­lai­sen me­nes­tys­ta­ri­nan, No­ki­an, kaup­pa Mic­ro­sof­til­le vi­ral­li­ses­ti vah­vis­tet­tiin. Lau­an­tain vas­tai­se­na yönä Kei­la­nie­men pää­kont­to­ril­la teh­tiin sym­bo­li­nen ele, kun No­ki­an Connecting People -slo­ga­nil­la va­rus­te­tut kyl­tit vaih­det­tiin ame­rik­ka­lai­siin vas­ti­nei­siin­sa. Mic­ro­soft-kaup­pa vii­me syys­kuus­sa aloit­ti vilk­kaan sa­nan­vaih­don sii­tä, mis­tä seu­raa­va suo­ma­lai­nen me­nes­tys­ta­ri­na, ”uusi No­kia”, oi­kein löy­tyi­si.

Peli­te­ol­li­suu­des­ta on mo­neen ker­taan po­vat­tu No­ki­an mant­te­lin­pe­ri­jää ja tek­no­lo­gi­sen pe­rin­teen jat­ka­jaa Suo­mes­sa. Li­säk­si no­pe­as­ti ke­hit­ty­vät mo­bii­li­tek­no­lo­gi­a­mark­ki­nat tar­jo­a­vat mo­nil­le muil­le­kin aloil­le his­to­ri­al­li­sen hy­vät mah­dol­li­suu­det no­pe­aan kas­vuun ja kan­sain­vä­li­seen me­nes­tyk­seen. Ro­vi­on ja Supercellin kal­tai­set esi­ku­vat roh­kai­se­vat aina vain uu­sia yrit­tä­mään, mis­tä Hel­sin­gis­sä vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­vä Eu­roo­pan suu­rin start up -yrit­tä­jä­ta­pah­tu­ma Slush on to­dis­te.

Ti­lan­ne tek­no­lo­gia-alal­la on kui­ten­kin 2010-lu­vul­la maa­il­man­laa­jui­ses­ti hy­vin toi­sen­lai­nen kuin 1990-lu­vul­la, jol­loin No­kia aloit­ti kan­sain­vä­li­sen nou­sun­sa mat­ka­pu­he­li­mien suu­rim­mak­si val­mis­ta­jak­si. Itä-Aa­si­an niin kut­su­tut ”kol­man­nen maa­il­man” val­ti­ot, joi­den ke­hi­tys oli vie­lä kyl­män so­dan päät­ty­es­sä pa­has­ti jäl­jes­sä län­tis­tä maa­il­maa, ovat vä­hin­tään­kin saa­vut­ta­neet län­ti­sen maa­il­man ta­son ja tek­no­lo­gi­ses­sa ke­hi­tyk­ses­sä osit­tain men­neet jo ohi: pel­käs­tään maa­il­man vii­des­tä suu­rim­mas­ta äly­pu­he­lin­val­mis­ta­jas­ta kak­si on kii­na­lai­sia ja kak­si ete­lä­ko­re­a­lai­sia. Tu­le­vai­suu­des­sa glo­baa­li kil­pai­lu tu­lee kiih­ty­mään en­ti­ses­tään, kun mark­ki­nat laa­je­ne­vat In­ti­an ja Kaakkois-Aa­si­an kal­tai­sil­la kiih­ty­vän ta­lous­kas­vun alu­eil­la. Pie­nen Suo­men on tu­le­vai­suu­des­sa to­del­la vai­kea pär­jä­tä näin mas­sii­vis­ta kil­pai­lua vas­taan, jo­ten kan­san­ta­lou­tem­me tu­le­vai­suut­ta ei voi ra­ken­taa pel­käs­tään tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suu­den va­raan.

Kun Aa­si­an – ja tu­le­vai­suu­des­sa mah­dol­li­ses­ti myös Af­ri­kan – mai­den ta­lou­del­li­nen ke­hi­tys no­peu­tuu ja elin­taso pa­ra­nee, kas­vaa myös ky­syn­tä kai­ken­lai­sel­le va­paa-ajan­tar­jon­nal­le, jo­hon ei en­nen ol­lut mah­dol­li­suut­ta. Sii­nä mis­sä te­ol­li­suut­ta on help­po avus­taa val­ti­on tu­ki­ai­sil­la, kult­tuu­ri­tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­seen tar­vi­taan muu­ta­kin kuin vain ra­haa. Luo­van toi­min­nan taus­tal­la vai­kut­taa ehkä eni­ten sii­hen kan­nus­ta­va ja val­mis­ta­va ym­pä­ris­tö, joka ke­hit­ty­vis­sä mais­sa on vie­lä täy­sin ole­ma­ton. Kä­si­tys kor­ke­a­kult­tuu­ris­ta on glo­ba­li­saa­ti­on myö­tä al­ka­nut yh­te­näis­tyä, ja ke­hit­ty­vis­sä mais­sa ol­laan erit­täin kiin­nos­tu­nei­ta ni­men­o­maan län­si­mai­ses­ta tai­tees­ta.

Suo­mel­la on pit­kät pe­rin­teet kor­ke­a­kult­tuu­rin, eri­tyi­ses­ti klas­si­sen mu­sii­kin, sa­ral­la. En­sim­mäi­nen yli­o­pis­to­ta­son mu­siik­ki­lai­tos, joka myö­hem­min ni­met­tiin Si­be­lius-Aka­te­mi­ak­si, pe­rus­tet­tiin Hel­sin­kiin jo vuon­na 1882, ja se on ny­ky­ään yksi maa­il­man ar­vos­te­tuim­mis­ta alan oppi­lai­tok­sis­ta. Suo­mi tun­ne­taan pie­neen ko­koon­sa näh­den poik­keuk­sel­li­sen mer­kit­tä­vä­nä klas­si­sen mu­sii­kin vai­kut­ta­ja­na, jos­ta on läh­töi­sin mo­nia maa­il­man­laa­jui­ses­ti tun­net­tu­ja sä­vel­tä­jiä ja muu­sik­ko­ja. Muun mu­as­sa Jean Si­be­lius on yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä 1900-lu­vun alun sin­fo­ni­kois­ta, ja suo­ma­lai­set nyky­sä­vel­tä­jät, ku­ten Kai­ja Saa­ri­aho ja Magnus Lind­berg, ovat kan­sain­vä­li­sis­sä tai­de­pii­reis­sä erit­täin ar­vos­tet­tu­ja – esi­mer­kik­si Lind­berg on vuo­des­ta 2008 asti toi­mi­nut New Yor­kin fil­har­mo­nik­ko­jen ni­mik­ko­sä­vel­tä­jä­nä. Li­säk­si suo­ma­lai­set ka­pel­li­mes­ta­rit, ku­ten Esa-Pek­ka Sa­lo­nen, Sa­ka­ri Oramo, Han­nu Lin­tu, Osmo Väns­kä, Juk­ka-Pek­ka Saraste ja Su­san­na Mälkki, ovat joh­ta­neet kaik­kia maa­il­man ni­mek­käim­piä or­kes­te­rei­ta.

Suo­men klas­si­sen mu­sii­kin osaa­mi­sen ta­ka­na on en­nen kaik­kea ai­nut­laa­tui­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä, jota ihail­laan maa­il­mal­la suu­res­ti. Mah­dol­li­sim­man mo­nel­le lap­sel­le ja nuo­rel­le tar­jo­taan mah­dol­li­suus laa­duk­kaa­seen ja koh­tuu­hin­tai­seen mu­sii­kin opis­ke­luun val­ti­o­a­vus­tei­sen mu­siik­ki­o­pis­to­toi­min­nan kaut­ta, ja maan­laa­jui­nen kon­ser­va­to­ri­o­ver­kos­to tar­jo­aa hy­vät mah­dol­li­suu­det jat­ko-opis­ke­luun. Muis­sa mais­sa klas­si­sen mu­sii­kin opin­not ko­e­taan en­nen kaik­kea pa­rem­pi­tu­lois­ten per­hei­den las­ten har­ras­tuk­sek­si, ja jat­ko-opin­to­jen kor­ke­at kus­tan­nuk­set pa­kot­ta­vat tur­vau­tu­maan nii­hin vä­häi­siin sti­pen­dei­hin, joi­ta eri­näi­set jär­jes­töt lah­jak­kail­le nuo­ril­le myön­tä­vät.

Ta­lou­del­li­ses­sa mur­rok­ses­sa ole­val­la Suo­mel­la on tu­le­vai­suu­des­sa erin­o­mai­set edel­ly­tyk­set pär­jä­tä maa­il­man­laa­jui­ses­ti no­pe­as­ti kas­va­val­la kor­ke­a­kult­tuu­rin alal­la sekä esit­tä­vän tai­teen että kou­lu­tus­vien­nin kaut­ta. Tämä edel­lyt­tää kui­ten­kin no­pei­ta ja täs­mäl­li­siä toi­men­pi­tei­tä, joil­la ke­hi­tys­tä saa­tai­siin vie­lä te­rä­vöi­tet­tyä. Ra­hal­li­set tuet ei­vät enää rii­tä, vaan tar­vi­taan myös kan­sa­lais­ten ai­toa kiin­nos­tus­ta asi­aa koh­taan – vain sil­lä ta­val­la saa­daan ai­kaa to­del­lis­ta me­nes­tys­tä. Kat­so­kaa vaik­ka vuo­si­tu­han­nen vaih­teen tek­no­lo­gi­a­kup­laa: Hel­sin­gin pörs­siin lis­tau­tu­nei­den IT-yh­ti­öi­den osak­kei­den jät­ti­mäi­nen ky­syn­tä osoit­ti suo­ma­lais­ten to­del­la ar­vos­ta­van nii­den me­riit­te­jä ja sitä, että ne oli­vat ai­dos­ti suo­ma­lai­sia. Nyt, juu­ri me­ne­tet­ty­äm­me näis­tä me­nes­tys­ta­ri­nois­ta kaik­kein suu­rim­man, tar­vit­sem­me uu­sia enem­män kuin kos­kaan.